TUNTEMATON YSTÄVÄ
Rotu, Sukupuoli suomenpienhevonen, ori Säkäkorkeus 139 cm
Syntymäaika 3. helmikuuta -15 (12v) Ikääntyminen ikääntyy satunnaisesti
Rekisterinumero VH15-018-0390 Omistaja Laura VRL-11124
Koulutustaso helppo A - 110cm - CIC1 Kasvattaja Sanni Tuomijoki (evm)

20.04.2015, Kouluvarsojen ja -nuorten laatuarvostelu; 8 + 4 + 2 + 2 + 3 + 3 + 5 + 0 = 28p, KV-II
20.04.2015, suomenhevosvarsonen arvostelutilaisuus; 6,2 + 9 + 20 + 10 + 7,3 + 18 = 70,5p, SV-I
20.04.2015, Estevarsojen laatuarvostelu; 8 + 8 + 1 + 4 + 2 + 5 = 28p, EV-II

Tuntematon Ystävä oli ensimmäinen askel hevosmaailmaan taukoilun jälkeen, kun perhe-elämä astui kuvioihin. Perheen kuitenkin muutettua Kuninkaanmäen kartanoon ja remontoitua tallirakennukset uuteen uskoon, Laura alkoi taas pikkuhiljaa hivuttautumaan mukaan hevoskuvioihin. Umpaksi kutsuttu oli ensin ylläpitohevosena ja muutaman kerran vuokralla, ennenkuin tarjoutui mahdollisuus hankkia hevonen kokonaan itselle. Ja miksikäs ei, syötävänsuloinen pallero oli jo päässyt myös perheen pienihmisen suosioon ja sulattanut perheen päämiehen niin moottoriurheilulle omistautuneen sydämmen - hyvä merkki sekin, kannatti siis pistää rahaa tähän hevoseen!

Hei, olen Umppalumpaksi ristitty suomenpienhevonen, joka on jokaiselle uudelle ystävälle heti alusta saakka mukava tuttavuus. Lauran tiimiin olen kuulunut nyt jonkin aikaa, naisen olen kyllä tuntenut jo monia vuosia. Olin Lauran askel takaisin hevosharrastukseen, ja pitkän vuokraamisen ja ylläpitokausien jälkeen nainen päättikin ostaa minut itselleen - maailman paras päätös, enkä ole entiselle omistajalleni ikävöinyt!
Yleisesti ottaen minua voisi kuvailla ehkä hieman taivaanrannan maalariksi, tykkään haaveilla olevani kokoistani isompi, kohtalokseni kun osui jäädä pienhevoskokoiseksi eikä minusta koskaan kasvanut suurta suomalaista, kuten parista ystävästäni. Joskus saatan näyttää hupaisalta, kun sitten uppoudun unelmiini niin kovasti että leikin olevani iso - kovistelemalla tarhakavereille en ole ainakaan vielä kasvanut suuremmaksi, mutta yritys palkitaan, vai miten se sanonta meneekään.

Kuolaimet ovat pahin vastustajani, ja vielä tähän mennessä Super-Umppa ei ole näitä metallisia kalisuttimia voittanut - joka kerta Laura tulee karsinaan suitset kädessä, näyttää kuolaimia ja lopulta voittaa taiston työntämällä sormensa suuhuni, kun yritän painaa hampaat niin tiukasti yhteen, että voisin samalla voimalla vaikka purra rautalevyn poikki. Muut tilpehöörit mitä minun päälleni puetaan, eivät sinäänsä minua haittaa - vaikka olenkin parhaimmillani mutakylvyn ottaneena takkuturkkina, voivat varusteet saada minut näyttämään asialliselta, joka taas iskee varmasti naisiin.
Jos voisin valita millä täyttäisin päiväni, se olisi ehdottomasti rapsuttelu ja harjailu, sekä harjan hipsuttelu ja letittely. Tai, nuo edellä mainitut ja suuret määrät mandariinia ja jogurttia - lempiherkkujani, joita Laura joskus "erehtyi minulle syöttämään", nyt himoitsen niitä. Mutta palataan siihen harjailuun. Rakastan kaikenlaista turkin hoitoa, ja yleensä aloitankin pienimuotoisen möksötyksen, jos joku ihmisotus ei minulle hellyyttään suo pyynnöistä huolimatta. Yleensä saan kuitenkin useita rapsutuksia ja harjailuhetkiä, ja kiiltävän turkin lisäksi minulle tulee myös hyvä mieli, harjailu ja rapsuttelu kun tekevät ja tuntuvat hyvältä. Jalkojen kanssa olen kuitenkin varovainen, enkä anna kovin monien harjasjuttujen kutitella jalkojani - sama myöskin kavioiden kanssa, niitä ei edes meinaa saada ylös maasta ilman voimaa ja houkuttelutaitoja.

Kun lähdetään ratsastamaan, olen suurimmaksi osaksi hieman liiankin innokas - niimpä ratsastaja ei meinaa edes päästä selkääni, kun viskon päätäni ja steppailen paikallani, kun en vain malta odottaa energianpurkamista. Ratsuna, mitä nyt itse menisin itseäni arvostelemaan, olen suht helposta päästä. Tottelen pieniäkin apuja, mutten tahdo ja tykkää ottaa kunnon potkimista vastaan. Tuolloin saatan kääntää takkini ja alkaa tekemään omia juttujani, kunnioitan vain ihmisiä ketkä kunnioittavat minua ratsuna.
Rakastan ihmisen seurasta nauttimista, ja lemppariani ovatkin maastoretket ilman satulaa! Myös uimaanpulahtaminen on virkistävää ja mieluisaa puuhaa kesäisin tuossa lähilammella, jonka pohja on minun innostuttuani tullut varsin tutuksi Lauralle.
Sileää mentäessä toimin helposti ja kun minusta on alkuverryttelyillä saatu pois alkukankeus ja -laiskuus (en mahda sille mitään ..), taipuilen volttien lisäksi myös monenlaisille muille kuvioille ja kiemuroille. Myös askellajin vaihdokset sujuvat, tosin laukassa saatan aina hieman kaasutella menemään, jolloin selässäolijan täytyy olla valppaana pitääkseen minut hallinnassaan. Esteillä saattaa aina välillä käydä sama juttu, koska yksinkertaisesti esteiden yli loikkiminen on mahtavaa ja jotenkin vapauttavaa! Kuuleman mukaan hyppään hyvästä paikkaa ennen estettä ja mukavalla ilmatilalla, mutta sen olen itsekin pannut merkille, että esteen yli ei mennä jos kumpikin meistä ei ole mukana siinä jutussa. Pientä hereilläoloa ja ohjausta esteen suuntaan helpottavat huomattavasti, koska en tahtoisi ketään satuttaa, ja minun viaksinihan se pistetään jos Laura tulla tupsahtaa selästä alas - kun on itse siellä laiskotellut ja haaveillut.
Kouluradoilla kanssani on helpointa työskennellä, kun saa minut heräteltyä - taas kerran. Jos en ole hereillä, kouluratsastus ei voisi vähempää minua kiinnostaa. Jalat menevät solmuun pohkeenväistöissä ja suunnanvaihtojen aikana sekoittuu pää. Jos siis en ole hereillä. Jos minua tuommoiset touhut kiinnostaa, olen kyllä taitava, tottakai. Mitäs muutakaan.


sukulaiset

i. Komisario Susikoski ii. Poliisikomentaja
ie. Reetta Tuura
e. Kaikkitietävä ei. Tiedonhaluinen
ee. Selvännäkijä

Isä Komisario Susikoski on kaikkea muuta, kuin naisellinen lempinimi Susku saattaisi antaa olettaa. Tummanruunikko suomenpienhevonen pörhistelee tammojen edessä, sotkee syödessään myös ympäristön ruuallaan ja tykkää esittää tarhan pomoa. Mikään mahdottomuus tämä hevonen ei kuitenkaan, todellakaan, ole. Kymmenissä oleva on menevä ja luotettava työskentelykumppani niin esteillä kuin koulussakin, ja siitä löytyy kyllä kunnianhimoa ja työintoa viedä hommat kovalla yrityksellä loppuun saakka. Susikoski kiinnittää kyllä huomiota ratsastajaansa, ja riippuu paljon myös selässäistujasta, meneekö Suskari täysillä - ratsastajan pitää olla mukana kaikessa, eikä herra ota vastaan epäselviä merkkejä. Susikoskella pyyhkii tälläkin hetkellä hyvin, ori nimittäin on yksityisomistuksessa Oulun seudulla, ja kiertää myös hiljalleen vielä kisakenttiä.

Isänisä Poliisikomentaja on tumma suomenpienhevonen, joka viettelee eläkepäiviään ja viimeisiä vuosiaan Turun rannikkoseutumilla. Nuoruudessaan Komppi oli rusettihai täynnä energiaa ja innostusta kilpailua kohden, ja se onkin periyttänyt varsoilleen intohimoa työskentelyä kohtaan. Myöhemmällä iällä herra on toiminut ratsastuskoulun opetusratsuna, mutta palautettiin kasvattajalleen Turkuun iän alkaessa painaa - hevosella kun ilmeni jonkin sortin polvivammoja uran kiertämisestä johtuneena. Ruunausta ennen Poliisikomentaja kävi ahkerasti tutustumassa tammoihin, ja saattoikin maailmaan useita jälkeläisiä.

Isänemä Reetta Tuura oli kaunis ja hyvärakenteinen suomenhevostamma, joka sai nimensä Uuno Turhapuro -elokuvien Reetan mukaan. Reetukka olikin melko samankaltainen elokuviensa inspiraation kanssa - tamma oli rauhallinen ja hellä, eikä heittänyt selästä kovintakaan potkijaa, jatkoi vain kärsivällisenä eteenpäin. Tamma oli sellainen jokaisen ystävä, ja se olikin ratsastuskoulun lempihevosia, oli harvoja päiviä ne jolloin sille oli vain yksi ottaja. Tuura ehdittiin varsoittaa muutaman kerran ennen sen kohtaloksi koitunutta matkaa trailerilla, kun tammaa kuljettaneen auton kylkeen ajoi rekka.

Emä Kaikkitietävä on hopeanrautias, suomenhevoskasvattajalta tuleva nuori tamma, jonka ensimmäinen varsa Tuntematon Ystävä oli. Tämä neiti on hieman levoton ja arka, mutta siitä huolimatta erinomainen ratsu. Neitokainen hoitaa huolellisesti annetut tehtävät ja tottelee pienimpiäkin merkkejä - ehkä tuuman liian herkkä suustaan, mutta muuten oikein loistava ratsu. Menestynyt kisakentillä kouluaitojen sisällä, esteiden hyppääminen ei oikein ole tämän tamman juttu.

Emänisä Tiedonhaluinen on rautiaanvärinen suomenhevosori, joka on sellainen aika perusputte - se tykkää lapsista ja muistakin ihmisistä, menee miten käsketään ja minne käsketään ja omaa tasaisen pehmeät askeleet. Täydellisen ilman satulaa -selänhän se omistaa, leveäselkäinen kuin mikä. Sen vuoksi onkin ollut ratsastuskoulunsa leirien suosiossa, ja yksi vakiokasvoista myös paikallisen kylän joulureen vetäjänä. Tiedonhaluinen on yksityisomistuksessa, mutta käy muutamilla tunneilla ja leireillä asuinpaikassaan - hevosen omistaja itse omistautuu sitten oriin kanssa enemmän hyväntekeväisyystyöhön ja esimerkiksi onkin juuri kuljetusapuna paikallisille vanhuksille talvisin ja kesäisin, niin kirkkoon kuin kylän torille mansikoita ostamaan. Tiedonhaluinen ei oikein koskaan ole käynytkään kisakentillä, mutta on selvästikkin koulusukuinen ja niitä koulukiemuroita treenattaessa ei mene jalat solmuun.

Emänemä Selvännäkijä on rautias suomenhevostamma, joka on hieman arka luonteeltaan. Se vaatii ystävällisen ihmisen ja aikaa, että se tottuu tähän ihmiseen. Rauhalliset liikkeet ja muutama tärkeä ja hoitava ihminen ovat ne jutut tämän turpapilkullisen hevosen kanssa, ja se onkin yksityisomistuksessa. Löytyisi kapasiteettia hypätä jos siitä nauttisi, Selvännäkijä vain ei oikein tykkää siitä ja pelkää tietynvärisiä puomeja. Koulujutut tältä sujuu ja selvästi onkin sille puolelle painottuneempi - pääasiassa kuitenkin tuolla Porin seudulla kotonaan toimii puskaponina.

19.04.2015 o. Tietomielinen (e. Saariston Lumina) | om. VRL-02189, Heili
05.05.2015. o. Fridan Monopoli (e. Mollamaija) | om. Satulinna

kilpailumenestys

Umpalla on tällä hetkellä 104 sijoitusta, kun yhteenlaskee kaikkien jaosten alaiset kilpailut. Ori siirtyy kisaeläkkeelle viimeisten tulosten saavuttua, kesäkuussa 2015.

koulujaoksen alaiset (61)
10.03.15 - Paikka - Helppo A - 5/50
15.03.15 - Paikka - Helppo A - 1/76
16.03.15 - Paikka - Helppo A - 3/76
16.03.15 - Paikka - Helppo A - 6/50
17.03.15 - Paikka - Helppo A - 5/76
17.03.15 - Paikka - Helppo B - 5/30
18.03.15 - Paikka - Helppo A - 4/30
20.03.15 - Paikka - Helppo A - 3/30
23.03.15 - Paikka - Helppo A - 2/30
26.03.15 - Paikka - Helppo A - 3/40
29.03.15 - Paikka - Helppo A - 3/40
29.03.15 - Paikka - Helppo A - 1/40
29.03.15 - Paikka - Helppo A - 5/50
30.03.15 - Paikka - Helppo A - 7/50
30.03.15 - Paikka - Helppo A - 5/40
30.03.15 - Paikka - Helppo A - 3/50
01.04.15 - Paikka - Helppo A - 5/40
01.04.15 - Paikka - Helppo A - 5/30
03.04.15 - Paikka - Helppo A - 1/30
04.04.15 - Paikka - Helppo A - 5/30
04.04.15 - Paikka - Helppo A - 7/50
04.04.15 - Paikka - Helppo A - 2/40
05.04.15 - Paikka - Helppo A - 2/40
05.04.15 - Paikka - Helppo A - 6/40
08.04.15 - Paikka - Helppo A - 4/40
08.04.15 - Paikka - Helppo A - 6/50
10.04.15 - Paikka - Helppo A - 2/50
11.04.15 - Paikka - Helppo A - 4/40
12.04.15 - Paikka - Helppo A - 5/50
14.04.15 - Paikka - Helppo A - 1/50
14.04.15 - Paikka - Helppo A - 6/50
15.04.15 - Paikka - Helppo A - 4/50
15.04.15 - Paikka - Helppo A - 2/50
15.04.15 - Paikka - Helppo A - 5/50
16.04.15 - Paikka - Helppo A - 5/50
16.04.15 - Paikka - Helppo A - 3/50
16.04.15 - Paikka - Helppo A - 2/50
16.04.15 - Paikka - Helppo B - 3/40
18.04.15 - Paikka - Helppo B - 6/40
19.04.15 - Paikka - Helppo A - 3/50
21.04.15 - Paikka - Helppo A - 5/30
22.04.15 - Paikka - Helppo B - 1/30
23.04.15 - Paikka - Helppo A - 2/30
23.04.15 - Paikka - Helppo B - 5/30
23.04.15 - Paikka - Helppo B - 1/30
24.04.15 - Paikka - Helppo A - 5/30
02.05.15 - Paikka - Helppo B - 1/40
04.05.15 - Paikka - Helppo B - 3/40
04.05.15 - Paikka - Helppo A - 2/60
23.05.15 - Paikka - Helppo B - 1/50
02.06.15 - Paikka - Helppo A - 1/30
03.06.15 - Paikka - Helppo A - 5/30
04.06.15 - Paikka - Helppo A - 1/30
05.06.15 - Paikka - Helppo A - 3/30
06.06.15 - Paikka - Helppo A - 5/30
07.06.15 - Paikka - Helppo A - 2/30
07.06.15 - Paikka - Helppo A - 4/30
09.06.15 - Paikka - Helppo A - 4/30
10.06.15 - Paikka - Helppo A - 1/30
10.06.15 - Paikka - Helppo A - 3/30
estejaoksen alaiset (35)
05.03.15 - Paikka - 110cm - 1/30
08.03.15 - Paikka - 110cm - 5/30
10.03.15 - Paikka - 110cm - 1/30
18.03.15 - Paikka - 100cm - 1/50
19.03.15 - Paikka - 110cm - 3/60
21.03.15 - Paikka - 110cm - 4/60
23.03.15 - Paikka - 110cm - 1/40
30.03.15 - Paikka - 110cm - 3/40
01.04.15 - Paikka - 100cm - 5/30
02.04.15 - Paikka - 110cm - 3/40
06.04.15 - Paikka - 110cm - 5/40
06.04.15 - Paikka - 110cm - 3/40
07.04.15 - Paikka - 100cm - 3/30
11.04.15 - Paikka - 100cm - 5/30
16.04.15 - Paikka - 110cm - 6/30
19.04.15 - Paikka - 100cm - 2/30
19.04.15 - Paikka - 110cm - 2/30
22.04.15 - Paikka - 110cm - 5/30
23.04.15 - Paikka - 110cm - 1/30
04.05.15 - Paikka - 110cm - 5/48
16.05.15 - Paikka - 110cm - 5/30
18.05.15 - Paikka - 110cm - 5/30
21.05.15 - Paikka - 110cm - 5/30
22.05.15 - Paikka - 110cm - 5/30
25.05.15 - Paikka - 110cm - 3/30
26.05.15 - Paikka - 100cm - 2/50
07.06.15 - Paikka - 100cm - 1/30
12.06.15 - Paikka - 110cm - 1/30
13.06.15 - Paikka - 100cm - 4/30
14.06.15 - Paikka - 110cm - 4/30
15.06.15 - Paikka - 110cm - 4/30
16.06.15 - Paikka - 110cm - 5/30
16.06.15 - Paikka - 110cm - 2/30
18.06.15 - Paikka - 110cm - 1/30
19.06.15 - Paikka - 110cm - 3/30

kenttäjaoksen alaiset (12)
21.03.15 - Paikka - CIC1 - 5/30
26.03.15 - Paikka - CIC1 - 4/30
28.03.15 - Paikka - Helppo - 2/29
29.03.15 - Paikka - CIC1 - 5/40
01.04.15 - Paikka - CIC1 - 6/40
04.04.15 - Paikka - CIC1 - 1/30
06.04.15 - Paikka - CIC1 - 4/30
11.04.15 - Paikka - Helppo - 4/60
16.04.15 - Paikka - Helppo - 2/60
19.04.15 - Paikka - Helppo - 2/60
05.06.15 - Paikka - Helppo - 2/40
10.06.15 - Paikka - Helppo - 2/40

valjakkojaoksen alaiset (2)
31.03.15 - Paikka - Vaativa yksilö - 3/29
29.05.15 - Paikka - Noviisi yksilö - 1/40

päiväkirja

23. helmikuuta 2015

Raahasin itseäni pimeässä kohti tallin pääovea, puhelimen kello oli noin kymmenen minuuttia sitten soittanyt herätystään vartin yli seitsemän aamulla ja kun nopeasti ehdin sipaista luonnonkiharat hiukseni nutturalle, olin jo matkalla viemään aamuvirkulle pojalleni aamupalaa. Valkeanvärinen terrieri juoksenteli jalkojeni ympärillä, kun pääsin talliin. Suunnakseni otin heti pääkäytävän, jonka varrella karsinat sijaitsivat - huomasi kyllä että täällä oltiin jo heräilty, meteli oli sen mukainen. Pikapikaa pääsin Umppalumpan karsinan kohdalle, nappasin oven vierestä sangon johon olin sen mömmöt jo kyhäillyt ja avasin sitten karsinan oven. Pieni piekkariori korvat hörössä jo odotteli - ei varmaankaan minua, vaan niitä ruokiaan, ja parin rapsutuksen jälkeen kumosinkin sankon sisällön ruoka-astiaan. Kipaisin vielä hakemassa aamuheinät karsinan edestä, johon ne aina satun illalla kärräilemään valmiiksi, ja kun olin ne viskannut orille, lähdin takaisin omaa kullankallista kotiani kohti. Silmiäni hieroen tein matkaa kohti kotiovea, mitä luultavammin nauttisin nyt aamukahvit ja selailtuani nettiä voisin ehkä pusertaa pari koulutehtävää, mahtava päivä vapaapäivälle vaikka sitä ne koulujutut painoivatkin. Mitä luultavammin ratsastelisinkin Umpan, ehkä mentäisiin kentällä hieman puomeja - nyt ei niin tuo lumikaan olisi esteenä kun on suurin osa jo sulanut pois. Mikä tosin meinaa sitä että ulkona on vielä pimeämpää aamuisin ja iltaisin ensimmäisten ruokintojen aikaan. - Laura

24. helmikuuta 2015

Umppalumpalla on mennyt paremmin kuin loistavasti, ja ratsukoulutuskin on jo hurjasti siitä, missä oltiin aivan hetki sitten - herra vetää mahtavasti treeneissä ja tuntuu kuin se olisikin ihmistä kantamaan luotu. Suurin osa päivästä onkin kulunut tallissa, vaikka opiskelut odottelisivatkin keittiön pöydällä tutkijaansa ja tekijäänsä, ihan vain hevosen varusteita kiillotellen ja sen tarhailuista kuvia napsien. Kameran kortti onkin täynnä loistavia kuvia Lumpasta, milloin missäkin asennossa!

Herralla on testailtu ja sille on soviteltu omaa ruokavaliota, joka edistäisi sen kehitystä ja kasvua - viikko toisensa perään ollaan tutkiskeltu sopivia ruokia ja katsottu mitä se syö ja mitä ei. Kova urakkahan tuossa oli että löydettiin sopivan yksinkertainen ruokavalio, joka sopii niin hevosen kropalle kuin mielellekin. Nyt ollaan kuitenkin päädytty ainakin jonkin aikaa pitävään ruokavalioon, jossa hevonen ruokitaan neljä kertaa päivässä, eikä sille syötetä mitään lisäpowereita - katsellaan nyt kun kisakentille päästään, jos silloin olisi testissä sellaiset valmisteet. Lumppa onkin saanut mukavasti, muttei kyllä liikaa todellakaan, painoa ja massaa itselleen, ja ovathan sen lihaksetkin kehittyneet - pienestä asti kun on juoksennellut ympäri tarhaa niin kyllä siinä jossakin vaiheessa alkaa sen myös ulkoapäin huomata, vaikkei hevosen menoa ulkoillessa seurailisikaan. Erittäin hyvävointinen ja -kehityksinen kaveri kuulema! Kaviotkin käytiin tässä pari päivää sitten huoltamassa, ja mukavan rauhallisesti Umpsu otti koko tilanteen - vaikka se kengittäjätutun selkä välillä herraa kiinnostikin, malttoi se silti olla paikallaan ja kaviotkin nosti nätisti, mikä lie iskenyt kun minulla aina kaviot pitää iskeä koko painolla lattiaan. No siinähän se, nyt jatkellaan eteenpäin ja aletaan treenailemaan hevosta kohti kisakenttiä kun tuo selässäoleminen sujuu ja ohjaustakin tottelee! - Laura

6. maaliskuuta 2015

Umppalumppa on oikein ylittänyt itsensä, kun olemme hiljalleen kierrelleet kisakenttiä! Ensimmäisten kisojen kanssa oli hieman säätämistä kisapaikkojen ja muutenkin koko kisojen tunnelman kanssa, kun orilla olisi ollut niin monia paikkoja mitä nähdä. Utelias kun on, ei se säästänyt minua hirnumiseltaan ja orimaiselta käytökseltään myöskään lämmittelyissä, mutta loppupeleissä selvittiin kuitenkin ihan kunnialla radalle asti. Siitä sitten en tiedä, ensimmäiset kilpailut olivat ihan harjoittelua ja kokemusta varten, vaikka niistäkin sijoja tuli. On tainneet urheilurehut tehota meidän poikaan kun tuollalailla nyt toimii!

Lähipäivinä ollaan vaan treenailtu sitten hieman keveämmin, ja ollaan myös poikettu lähiratsastuskoulun maneesilla ratsastelemassa kun sieltä ollaan vuoroja saatu. Ollaan napattu messiin myös toinen hevoseni, Paradise Melm, jolla on sitten kerrasta riippuen ratsastellut aina ystävättäreni tai miehenkuvatukseni. Itse olen hypännyt kuitenkin Umpan selkään, jotta pääsen vieläkin enemmän perille oriista - näin tulevaisuutta ajatellen varmaan ihan hyvä. - Laura

23. maaliskuuta 2015

Olen aivan kokonaan unohtanut kirjoitella ja päivitellä Umppalumpan päiväkirjaan hevosen uusimpia kuulumisia. Elikkäs, ollaan hissukseen kierrelty kisoja ja Luojalle kiitos että Lumppa on osannut näissä jopa käyttäytyä - mallikelpoisesti ja sijoituksen ansainneesti. Vielä kun hanget ovat maassa, joutuu kiertelemään noita hallikisoja, jotta saa sitten nähdä miten hevonen suhtautuu kun päästään kevään ensimmäisiä ulkokisoja kokeilemaan. Sisäkisoissa herraa ei ainakaan hätkäytä oikeastaan mikään, se kuuntelee ratsastajaa ja on oikea mallikansalainen, odottaa rauhassa ohjeita ja ei lähde sinkoilemaan tyttöjen perään, vaikka niin voisikin luulla - kun kotonakin tuota vientiä aina tuntuu olevan. On kyllä ori saanut kaikki ylpeiksi kun tuolla lailla on menestynyt suurimmassa osassa kisoista, jonne on poikennut. Ollaan enemmän pysytty nyt noiden kouluaitojen sisällä, ja olen tässä suunnitellut että kevään tullessa voitaisiin myös laittaa Umppis vaunujen eteen, nähtäisiin onko koululahjojen lisäksi hevosella myös valjakkokykyä. Ja onhan tietenkin monia muitakin juttuja joita olen haaveillut kokeilevani tällä, mutta saa nyt nähdä jääkö pelkäksi haaveeksi moiset - ehkä sitten myöhemmin hankitaan uusia hevosia tekemään työhevosjuttuja sun muuta, on kiinnostus sellaisiakin kohtaan nimittäin herännyt.

Umpalle myös yritetään hiljaa ja salassa etsiä morsmaikkua, josko jossakin päin maailmaa jotakuta kiinnostaisi saada tästä tukkajumalasta vauveli. Olisi huippua nähdä, millaista jälkeläisnäyttöä tämä tuo maailmaan, ja periytyykö herran hurmaavanpaksut jouhet tai ainailoinen luonne suvunjatkajille. Mutta saas nyt nähdä, hitaasti hyvä tulee jos on tullakseen. :D - omistaja

1. huhtikuuta 2015

Aika on hurahtanut kuin siivillä! Umppa on juhlinut neljävuotissynttäreitään ja olemme orin kanssa viimeinkin päässeet osallistumaan tälle sopiviin varsa-arvosteluihin - sinne lähti osallistumiset niin suomenhevosvarsojen, estevarsojen kuin kouluvarsojenkin laatuarvosteluihin, ehkä sieltä jonkinlaiset palkinnot tippuvat. Ajattelin noiden palkintojen saamisten jälkeen etsiä Umppikselle jostakin morsiammen, jos jonnekkin päin maailmaa tästä tahdottaisiin varsa.
Orilla on muutenkin kyllä mennyt erittäin hyvin, kovasti ollaan harjoiteltu mutta muistettu toki myös levätä siinä välissä - nautittu oikein täysin sielun ja ruumiinvoimin hevosenomistajan ja hevosen yhteisestä arjesta. Mukavasti myös kesä on tulossa kovaa vauhtia, ja kevään ensimmäiset merkit näkyilevät jo - paikoittain kyllä hieman vaihtelevina, sillä sääolot ovat tänä keväänä kovasti vaihdelleet - pääkaupunkiseudulla, eli täällä meillä, on ylletty +13 asteeseenkin ja nyt tulee taas lunta pyryttämällä. Ehkä se sitten joskus selkenee, jos vaikka pääsiäiseksi tai jotain! - Laura

3. huhtikuuta 2015. estevalmennus, Naxu

Tänään aloitin päiväni valmennuksella. Melkein heti herättyäni sain lähteä kasaamaan Lauralle ja Umpalle esterataa maneesiin, koska he saapuivat jo puoli yhdeltätoista. Lyhyen juttutuokion ja Umppaan tutustumisen jälkeen Laura varusti ratsunsa ja siirtyi verkkailemaan maneesiin. Seurailtuani ratsukon työskentelyä noin vartin päätin aloittaa valmennuksen. Laukkaa Laura ei ollut vielä ehtinyt ottaa, joten aloitimme sen hyppäämällä pientä ristikkosarjaa ensin ravissa ja myöhemmin laukassa. Umppa vaati selvästi ratsastajaltaan hereillä oloa eikä se vaikuttanut kovin helpolta. Laukassa ori kaasutteli reippaastikin, mutta Laura sai hevosen helposti hallintaansa. Pikkuhiljaa aloin nostaa sarjan esteitä pystyiksi. 60-senttisillä Umppa alkoi jo keskittyä esteisiin paremmin ja korkeuden kohotessa metriin kymmenen sentin välein Umppa alkoi todella hypätä hyvin. Laurakin nautti hypyistä ja osasi selvästi ratsastaa Umppaa. Kun metrin sarja oli selvitetty, pidettiin välikäynnit. Sillä aikaa kokosin maneesiin lyhyttä, vain neljän esteen rataa. Selitin järjestyksen lopuksi Lauralle ja sitten aloitettiin. Esteiden korkeudet olivat 90-110cm. Ensimmäinen pysty sujui hyvin, mutta toisella okserilla oli pientä epävarmailua Umpan osalta. Yli kuitenkin mentiin puhtaasti. Kolmas este oli peruspysty, jolta tuli tiputus hieman huonon tien takia. Umppa oli selvästi vastustanut Lauran kääntäviä apuja, vaikka muuten kiltti hevonen olikin. Neljäs este sujui puhtaasti. Se oli trippeli, jolla oli korkeutta 90cm. Halusin, että ratsukko tulee tien kakkoselta kolmoselle uudestaan ja hyppää esteet. Tällä kerralla kaikki sujui paremmin, tie oli hyvä eikä tiputusta tullut. Nyt oli aika päästää ratsukko loppuverkkaamaan, joten kerroin nopsasti kommenttini ja muut sanottavani ja lähdin sitten kotiin syömään. Kiitos ratsukolle!

10. huhtikuuta 2015

Olen erittäin, erittäin ylpeä tästä nuoresta orista! Niin ylpeä että melkein liitoksistani ratkean. Ollaan nimittäin juuri pääsemässä ihan laatuarvostelukuntoon, saatiin kisattua krj-tulokset täyteen ja mahtavaa - en olisi koskaan edes uskonut että päästään lähtemään yksilöllisiin laatuarvosteluihin, kuten nyt ollaan varmaankin ensi kuussa tekemässä kun haetaan KRJL. Hevonen olisikin jotenkuten muuten valmis kaikkiin noihin laatiksiin, mutta pitää nyt odotella ne varsa-arvostelutulokset ja katsella, josko tästä pari varsaa teettäisi että saataisiin pisteet myös jälkeläisistä. Kuitenkin, sinne laatuarvosteluihin ollaan hyvää vauhtia menossa ja toivon mukaan päästäänkin pian piipahtamaan niin YLA, KRJL kuin SHLA läpi.

Ollaan aika aktiivisesti kierretty meidän heppalauman kanssa kilpailuissa ympäri maata, ja eipä siinä ole tämäkään hevonen oikein ehtinyt lepäämään. Nyt on kuitenkin Umppiksella alkamassa pieni hermoloma ihan senkin vuoksi, että tämä on hieman vasenta etustaan ontunut. Huomenissa tulee eläinlääkäri tapaamaan ja katsotaan sitten, millaista vaivaa orilla on jalassa - toivon mukaan ei mitään pahempaa, että pääsisi kesäksi sitten laitumellekkin. - omistaja

11. huhtikuuta 2015

Eläinlääkärin oli määrä tulla jo yhdentoista maissa tänä lauantaiaamuna, joten jaloittelin hieman Umppaa ja palauttelin sitten takaisin karsinaan - en ollenkaan tarhannutkaan, ja kyllähän tuo Vilperi joka hevosen tarhaseurana on toiminut, ihmetteli kun kaveri jäikin sisälle. No, siinä yhdentoista hujakoilla eläinlääkäri sitten saapuikin, ja otettiin ori käytävälle. Koko toimituksen ajan hevonen oli erittäin rauhallinen eikä aiheuttanut mitään erikoisempaa häslinkiä tutkimuksen aikana. Siinä sitten eläinlääkäri totesi, että oireet ja tunnustelu viittaisit niveltulehdukseen ja pitäisi vielä käydä kliniikalla kuvauttamassa etusen nivel. Kuitenkin kylmäystä ja lämmittelyä tälle nivelelle määrättiin, ja maanantaina sitten klinikalle lopullista arviota ja hoitokuuria hakemaan. Kyllähän olen hieman päänviskomista ja jäykkyyttä orissa huomannut nyt viimeisimmissä kisoissa, ja onnekseni hevonen alkoikin ontumaan melkeinpä heti, jotta saadaan tämä tulehdus kuriin ja hoitoon heti pikimmiten.
Eläinlääkärin mentyä hoitelin Umppalumpan ihan kaikessa rauhassa käytävällä, kylmäsin sitä jalkaa noin vartin verran ja päädyin vielä reippauspuuskassani siistimään Umpan vuohiset ja hännän, harja on sellaisessa kunnossa että ihan hyvältä näyttää. Voi meidän pientä raukkaa kun ei pääse nyt jalkansa kanssa liikkumaan .. - omistaja

21. huhtikuuta 2015

Viime maanantaina pistäydyttiin siellä kliniikalla kuvauttamassa jalka, eikä ollutkaan sen ihmeempiä vakavempia - ei siis myöskään niveltulehdusta, ja jalka saataisiin kuulema kuntoon hetkellisellä levolla ja kylmäilyillä. Viikon aikana ori ehtikin toipua entiselleen, ja maanantaina pakattiin hevonen traileriin, suuntana ensimmäisenä Kouluvarsojen ja -nuorten laatuarvostelu Lohjalla. Pikainen reissu sinne suunnalle Suomea teetti tulosta, kotiin lähdettiin KV-II -titteli mukana - mahtava yllätys kun en noinkaan hyvää palkintoa Umppikselle sieltä odottanut.
Seuraavana sitten napattiin Lumina kyytiin mukaan ja lähdettiin suomenhevosvarsojen laatuarvosteluun, joka sekin meni kyllä niin nappiin että! Ori sai käytöskokeesta 82.835 prosenttia ja sijoittui koulukokeessa ensimmäiseksi, ja muunmuassa näiden pisteiden ansiosta hevonen nappasikin lopulta SV-I -palkinnon. Hyvä Umppalumppa, tämä ori on selvää rautaa! En malta odottaa että pääsen näkemään mihin tulevaisuus heittääkään meidät! - omistaja

17. toukokuuta 2015

Ollaan nyt Umpan kanssa kierrelty kisoja jo jonkin aikaa ja hevonen onkin ollut mahtavaa seuraa - rakastan tätä pienoissuokkia vain niin paljon, on ollut loistava kisakaveri ja avain takaisin hevosmaailman syövereihin. Tuleva kesä onkin jännittävää aikaa sinäänsä, että orin kanssa aletaan kiertämään nyt laatuarvosteluja, jo mahdollisesti ensi kuussa. Siinäkin uusi kokemus sinäänsä, jostakin pitäisi aloittaa kun olen suunnitellut vieväni hevosen niin yleis-, koulu-, suomenhevos- kuin estelaatiksiinkin. Estelaatikset ovat tavoitteena hieman myöhemmin ehkä, koska vielä ei ainakaan ole täysiä sijoja saatu tälle haalittua. Sen jälkeen pojan olisikin jäädä kisaeläkkeelle, se ottaa varmasti tammoja vielä vastaan ja nautiskelee puskaratsun elämästä.

Eilen käytiin pojan kanssa maastot läpi ensimmäistä kertaa tänä keväänä, oli mainiota seurata ja tuntea allaolevan hevosen jäykistyvän jännityksestä kun päästiin lähelle sitä tuttua laukkasuoraa. Umppa nautti koko ruumiin ja sielun voimin kyllä selvästi koko retkestä, mentiin aika rennosti ja annettiin kaiken kisahässäkän valua ajatuksista pois sinne metsän siimekseen. Kyllähän ori hieman säpsähti kun pupujussi sattui siihen meidän eteemme, tielle loikkaamaan - muuten herrakin malttoi olla aloillaan ja mennä vähän rennommin. - omistaja

1. kesäkuuta 2015

Tänään Umppa siirrettiin pihattoon asumaan, kahden Suomeen kesäksi tuodun laukkaratsuni seuraksi. Oltiin seuraamassa poikien toisiinsa tutustumista, ja piekkari kyllä näytti heti, että on tämän lauman johtaja; se saikin isot hevoset alistumaan asemaansa melkeinpä heti, pienten tappeluiden jälkeen. Sinne ne orit jäivät tyytyväisinä syömään vihreätä ruohoa, kun poistuimme paikalta. Umppa on nyt elämänsä ensimmäistä kertaa pihatossa, joten pitää vielä seurailla, miten hevonen tottuu ja tykkää siitä. Samalla voidaan juhlistaa myös sitä, että ori siirtyy nyt kisaeläkkeelle ja saa nautiskella vielä jonkin aikaa pelkästään pullahevosen oloista. Kesän aikana olisi tarkoitus kiertää laatuarvostelut, ja sitten hevonen pääsee ihan ansaitulle oikealle eläkkeelle. Onhan Umppis jo hieman vanhakin, hyvin se on jaksanut vastoinkäymisistä huolimatta. - omistaja

6. kesäkuuta 2015

Umppalumppa on nautiskellut olostaan pihatossa ja tulee kahden muun pojan kanssa hyvin toimeen, onhan se vähän huudellut entisen tarhakaverinsa Vilin perään mutta nytkun Vilikin on lähtenyt laitumelle, toiselle puolelle Suomea, on Umppiskin vähän rauhoittunut. Tänään ajattelin käydä ratsastamassa Umpalla, joten hain sen puolen päivän maissa ulkopuomille, harjailin kaikessa rauhassa ja sitten vain varusteet selkään. Ori lähti mielellään kentälle työskentelemään, ja mentiin alkuun vähän koulujuttuja; joitakin ihan helppoja, olin ajatellut hypätä vähän Umppiksella taitojen verestämiseksi. Ori innostuikin kun se huomasi laukan noustua, että olimme menossa kohti ristikkoa. Se hyppäsi hyvin, välillä sai vähän jarrutella mutta muuten poika meni oikein mainiosti. Esteiden jälkeen kävin vielä vähän maastossa kävelemässä, jonka jälkeen se pääsi sitten takaisin laukkureidensa seuraan. Oli mukava pitkästä aikaa mennä Umpalla! - omistaja




Ulkoasu © M Layouts | virtuaalihevonen | rakenne- ja pääkuva © luvat on, ratsastuskuvat © VRL-04373